New Yorkin kutsuntamellakka | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kuvassa mellakoijat ottavat yhteen liittovaltion joukkojen kanssa
| |||||||||
|
New Yorkin kutsuntamellakka (engl. New York City draft riots) oli 13. heinäkuuta - 16. heinäkuuta 1863 tapahtunut laaja mellakka New Yorkin kaupungissa, New Yorkissa. Mellakka johtui alkujaan Yhdysvaltain kongressin hyväksymästä kiistellystä lakiehdotuksesta, joka pakotti kaikki Pohjoisvaltioissa asuvat miehet värväytymään Unionin armeijaan ja osallistumaan näin Yhdysvaltain sisällissotaan. Koska kutsunnoista pystyi kieltäytymään 300 dollarin maksulla liittovaltiolle, ei mellakoihin osallistunut juurikaan ylempien yhteiskuntaluokkien ihmisiä.[1]
Mellakoiden ensimmäisenä aamuna mellakoijat hyökkäsivät lähinnä hallituksen ja armeijan rakennuksia vastaan, mutta jo iltapäivään mennessä mellakoijat ryhtyivät uuden lain vastustamisen sijaan käymään kaupungin mustan väestön kimppuun. New Yorkin valkoinen työväenluokka pelkäsi tuolloin, että vapaat mustat veisivät heidän työpaikkansa. Väkijoukko tuhosi mustien omaisuutta ja tappoi ainakin 100 tummaihoista ennen kuin liittovaltion joukot onnistuivat pysäyttämään suurimmat mellakat 16. heinäkuuta. Tuolloin kaupunkiin oli saapunut lähialueilta useista eri sotilasyksiköistä tuhansia sotilaita. Lopullisesti mellakat päättyivät seuraavana iltana, kun liittovaltion joukot lopettivat viimeisetkin mellakat väkivalloin.[1] Historioitsija Adrian Cookin arvion mukaan viimeisen päivän yhteenotossa kuoli 12 ihmistä, joista kaksi oli armeijan sotilaita.